*

SebastianFranckenhaeuser Parempi Helsinki – tehdään yhdessä Helsingistä hyvä ja turvallinen paikka asua

Työttömyysturva on remontoitava - erityisesti maahanmuuttajat tulee huomioida

Hallituksen työllistämistoimet ovat puhuttaneet paljon viime aikoina. Kaavailujen mukaan työttömän tulisi hakea 12 työpaikkaa kolmen kuukauden sisällä sekä raportoida työnhausta viikottain. Muussa tapauksessa uhkaa työttömyysetuuden menetys 60 päiväksi.

Mielestäni 12 työhakemusta kolmessa kuukaudessa ei ole paljon. Sama määrä voitaisiin päinvastoin vaatia lähetettäväksi kuukauden sisällä. Mallia tulisi lisäksi kehitellä niin, ettei hakemuksia voisi laittaa työpaikkoihin, joihin hakijan on koulutuksen tai työkokemuksen puolesta mahdotonta päästä. Näin minkä tahansa työn hakeminen ei täyttäisi ehtoa.

Työttömyysturva on nyt uudistettava täydellisesti. Työttömiä on paljon ja valitettavasti osa on työttömänä omasta tahdostaan. Lisäksi on paljon työttömiä, jotka toivovat kovasti löytävänsä uuden työpaikan. Työnhaku on haastavaa ja hakijoita paikkoihin on yleensä paljon. Seurauksena on usein pettymys, kun vain yksi hakija valitaan.

Ihmisiä on kannustettava ponnekkaammin työntekoon. Myös työttömältä itseltään tulee vaatia aktiivisuutta. Tilanne, jossa osa käy töissä ja osa makaa kotona passiivisena, on kestämätön. Osa ihmisistä jää yksinkertaisesti elämään tukien varaan, jotka ovat tarkoitettu väliaikaisiksi. Ihmisten työllistämisen on oltava tehokkaampaa, vaikka sitten kovempia keinoja käyttäen. 

Maahanmuuttajat on saatava aktiivisesti ja oma-aloitteisesti integroitumaan yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien alhaiset työllisyysluvut ovat haaste Suomessakin. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt totesi, että työllistyminen on nopeampaa maissa, joissa ei ole näin kattavaa sosiaaliturvaa. Bildtin mielestä ruotsalainen integraatiomalli onkin yksi Euroopan huonoimmista. Turvapaikanhakijoiden tulisi myös ottaa osaa työntekoon saamaansa korvausta vastaan. Ilmaisen, vastikkeettoman rahan jakaminen antaa maahantulijoille täysin väärän signaalin.

Suomen kielen oppiminen on etusijalla työpaikan saamiseksi ja yhteiskuntaan integroitumiseksi. Töitä voi kuitenkin alkuvaiheessa tehdä myös ilman suomenkielen taitoa. Ihmisiä tulisi työllistää esimerkiksi lakaisemaan katuja ja talvella tekemään lumitöitä. Nämä yhteiskuntaa hyödyttävät työt voisivat myös periaatteessa olla vastinetta maksettavasta työttömyysetuudesta. Muutosta tarvitaan ja työttömyyskorvauksen täydellisestä vastikkeettomuudesta tulisikin luopua.

Olemme hälyyttävästi luisumassa tilanteeseen, jossa nettomaksajat loppuvat kesken. Mikäli haluamme säilyttää nykyisen tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan, meidän on pystyttävä reagoimaan tilanteeseen nopeasti. Nykyinen meno on tuhoisaa, eikä meillä ole enää varaa jatkaa samoilla linjoilla. Kun pieni uuttera työmuurahaisten joukko uupuu, kuka sitten maksaa viulut?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat