SebastianFranckenhaeuser Parempi Helsinki – tehdään yhdessä Helsingistä hyvä ja turvallinen paikka asua

Miksi toinen aste pitäisi olla maksuton kaikille jos vain osalla on vaikeuksia?

Kaikki ei voi olla ilmaista. Kansalaisaloite toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan. Toisen asteen koulutus on jo nyt maksutonta, mutta materiaalit on kustannettava itse. Pelastakaa lapset ry:n tutkimuksen mukaan 12,5 prosentilla toisen asteen opiskelijoista on suuria vaikeuksia selvitä koulukustannuksista.

Ymmärrän, että pienellä osalla opiskelijoista saattaa olla haasteita selviytyä toisen asteen opintojen kustannuksista, mutta ei se tarkoita sitä, että sen tulisi olla maksutonta kaikille. Toimeentulotukea on mahdollista hakea myös opintoihin jos siihen on oikeasti tarvetta. Osa-aikainen työ on myös oiva vaihtoehto rahoittaa opinnot. Menin itse töihin 16-vuotiaana, koska tarvitsin rahaa rahoittaakseni kaksoistutkinto-opintoni. Jälkeenpäin ajateltuna töiden tekeminen opintojen ohella oli järkevää urakehityksenkin kannalta. Opiskelun ja työn yhteensovittaminen on raskasta, mutta hyvällä aikataulutuksella aivan mahdollista.

En voi ymmärtää, miksi kaiken pitäisi nykyään olla ilmaista. Fakta on kuitenkin se, että mikään ei ole ilmaista vaan aina joku maksaa kustannukset ja yleensä se joku on veronmaksajat. Kehitys on menossa siihen suuntaan, että kaikki pitäisi olla ilmaista ja mistään ei olla valmiita maksamaan. Valitettavasti tämä on aivan väärä suunta. Olen itse sitä mieltä, että omat palvelut tulisi pystyä maksamaan itse jos on niitä valmis kuluttamaankin. Voimme auttaa sitten heitä, joilla on oikeasti tilapäinen avuntarve.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, Suomi on kansainvälisesti poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa koulutustasomme laskee ja sen vaikutus tulevaisuuden kilpailukykyyn on voi olla todella negatiivinen. Mm talouspolitiikan arviointineuvosto esitti juuri huolensa tästä kehityksestä ja kertoi tiedotteessaan seuraavaa:
"Peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrä on huolestuttavan suuri ja työmarkkinatilanne vaikea. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoden ikään voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneitten määrää ja vaikuttaa myönteisestityöllisyyteen."

Mainitsemasi 12,5 prosentin lisäksi on kasvava määrä niitä, jotka eivät edes hakeudu toisen asteen koulutukseen ja yksi syy on taloudellinen.

Olet useasti tuonut esille tarinasi kovalla työllä vaikeuksista voittoon ja tunnut ihmettelevän, miksi kaikki eivät tee kuin sinä. Kenties kaikilla ei ole kykyjäsi ja ovat sitten heikompaa ainesta, kun niin ei tapahdu.

Tällä hetkellä on pohdittava keinoja, joilla suunta saadaan käännettyä ja ilmaisuus olisi yksi mahdollinen kannustin. Koulutus on sekä yksilön että myös kansakunnan kannalta investointi tulevaisuuteen, joka mm tuon arviointineuvoston kannan mukaan tuottaa itsensä takaisin tuottojen kera.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrä on huolestuttavan suuri ja työmarkkinatilanne vaikea. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoden ikään voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneitten määrää ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen."

Ja samaan aikaan valittavat, että suomalaiset ovat liian hyvin koulutettuja!

Liian hyvin koulutetut eivät kelpaa työnantajille
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016090222253506_...

48 500 korkeasti koulutettua on työttömänä, selviää korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan tuoreista tilastoista
"yksi syy korkeasti koulutettujen työttömyysluvuille on se, että korkeasti koulutettujen määrä työmarkkinoilla kasvaa."
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/206999-jarkyttava...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ketkä valittavat?

"Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys oli 80 ja 95 prosentin välissä vuonna 2014. Keskiasteen eli lukion tai ammattikoulun käyneiden työllisten osuus oli korkeimmillaan 75 ja 80 prosentin välissä"

http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?cou...

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #5

Korkeamman asteen työllisyys saadaan tilastossa paremmaksi, kun monet ovat muuttaneet ulkomaille työn perässä.

Koulutuksen lisääminen ei sinänsä vaikuta kokonaisuuteen, koska työttömyys vaivaa koulutuksesta riippumatta.

Koska jos koulutusta lisätään, vähenee keskiasteen työttömyys, koska ihmismäärä vähenee. Mutta koulutettujen työttömyys vastaavasti lisääntyy, kun koulutettujen määrä lisääntyy. Työttömyysaste pysyy silti samana.

Koulutusta lisäämällä kasvaa myös aivovienti, eli menetämme osaavia ihmisiä enemmän ulkomaille, kun yhä useampi korkeammin koulutettu on vailla työtä ;)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

Tuolla logiikalla meidän kaikkien kannattaisi kaivaa ojaa. Koulutus ja työllistyminen korreloivat, lisäksi työn tarjonta myös vaikuttaa sen kysyntään. Koulutusta vaatvan työn tuottavuus on myös parempi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Vetelet Toni aika rajusti mutkia suoriksi. Korkeakoulutettujakaan ei kannata tutkia yhtenä homogeenisena ryhmänä, sillä vaikuttavia tekijöitä on useita.

Se mille alalle on koulutettu on suuri merkitsevä asia ja vaikkapa korkeakoulujen opettajiin kohdistetut vähennykset kohdistuvat aloihin, joilla ei nähdä niin suurta koulutustarvetta. Irtisanotun opettajan taas on vaikea työllistyä enää sille alalle.

Iällä on suuri merkitys, tuore Insinööriliiton tutkimus kertoo:
"Tietoalan työmarkkinatutkimuksesta ilmenee myös, että alle 40-vuotiaat vastaajat työllistyvät aiempaa paremmin. Heitä ei ole työttöminä käytännössä lainkaan. Työllisyys kuitenkin heikkenee radikaalisti ikääntymisen myötä: 40-49-vuotiaiden vastaajien kohdalla työttömiä oli noin 5 prosenttia vastaajista, 60 ikävuoden ylittyessä työttöminä on jo joka kolmas."

Viime vuosien yt-aalloissa moni nimenomaan ikääntynyt korkeakoulutettu on joutunut pihalle ja ei tarvinne selittää kuinka hankala heidän on työllistyä. Käytännön teot mainostetun työurien pidentämisen osalta puuttuvat lähes täysin.

Millä itse haluat Suomen kilpailevan, osaamisella ja korkean jalostusasteen tuotteilla vai sitten matalapalkkatyöllä?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #8

"Millä itse haluat Suomen kilpailevan, osaamisella ja korkean jalostusasteen tuotteilla vai sitten matalapalkkatyöllä?"

Tietysti sillä osaamisella joka korkeasta koulutuksesta kumpuaa ;)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

"Se mille alalle on koulutettu on suuri merkitsevä asia ja vaikkapa korkeakoulujen opettajiin kohdistetut vähennykset kohdistuvat aloihin, joilla ei nähdä niin suurta koulutustarvetta."

Vaan kun asia ei ole ihan noin. Vähennykset kohdistuvat niihin, joiden vähentäminen on helpointa. Korkeakoulujen opettajat ovat käytännössä kahden kerroksen väkeä. Ensimmäisenä lähtevät määräaikaiset ihan riippumatta siitä onko alalla koulutustarvetta vai ei. Jäljelle jäävät toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat, riippumatta siitä onko tarvetta vai ei.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Varmaan tätäkin ilmiötä esiintyy runsaasti, mutta kyllä käsittääkseni kuitenkin ohjataan eri laitoksia myös tarpeen ja opiskelijamäärän mukaan, joka taas heijastuu sitten annettuun budjettiin ja sitä kautta opettajien määrään.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser

#1.

Olen samaa mieltä siitä, että oppivelvollisuutta on pidennettävä 18 ikävuoteen saakka. En usko, että maksuton oppimateriaali lisäisi toisen asteen suorittaneiden määrää. Meillä on aina osa, joka tipahtaa väliin.

Kaikilla on mahdollisuus selvityä vaikeista tilanteista, mutta se vaatii yrittämistä. On valitettavaa, että sitä näkee yhä vähenevissä määrin. Meillä on myös tukijärjestelmä, joka auttaa vähempiosaisia perheitä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jos vaikka siksi, että koulutus lienee kannattavin investointi, jonka yhteiskunta voi kansalaiseen tehdä. Julkisen sektorin 90 miljardin budjetissa lienee melkoisesti turhempia eriä.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser

#2.

Olen samaa mieltä, että koulutus kannattaa aina. Toinen aste on jo nyt maksuton lukuun ottamatta oppimateriaaleja. En näe järkeväksi rahoittaa tätä jokaiselle veronmaksajien rahoista.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Vaivautuisitko selittämään järkeilyäsi hiukan pidemmälle. Tuolla perustelulla annat lähinnä mielikuvan jonkinlaisesta Putous-sketsin tosielämän vastineesta.

Jos toisessa vaakakupissa on tuottava työntekijä ja veronmaksaja, ja toisessa parhaimmillaan koko elämänsä sosiaalituilla elävä, kuulostaa marginaalinen panostus oppimateriaaleihin enemmän kuin järkevältä.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser Vastaus kommenttiin #23

#23.

Kuinka monta meillä jättää tutkinnon kesken, kun ei ole rahaa opiskelumateriaaleihin? Ei varmasti kovinkaan moni. Jos meille on 12,5% opiskelijoista on vaikeuksia, niin sitä varten meillä on toimeentulotukijärjestelmä. Osa-aikainen työ on aina hyvä vaihtoehto. Kaikki ei voi olla ilmaista, eikä pidäkään olla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #33

Jos jokin asia on velvollisuus, esimerkiksi kahdeksantoistavuotiaaksi ulottuva oppivelvollisuus, viranomaiset eivät sivistysmaassa voi vaatia, että sen suorittaakseen on otettava tuhansien eurojen velkoja ennen kuin saa tukea. Nyt vaaditaan.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser Vastaus kommenttiin #34

#34.

Oppivelvollisuus on tällä hetkellä vain 17 vuotiaaksi ja tähän asti on mahdollista perheen saada toimeentulotukea ilman lainan nostoa.

Juha Hämäläinen

Olet oikeassa. Kyse on tässäkin ensisijaisesti tulonsiirron tarpeesta eikä muusta.

Toissijaisesti kaikille kustannettava ilmainen koulutus on tukea lapsiperheille näiden tuloista riippumatta.

Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Peruskoulun jälkeen oppilaat ovat jo työikäisiä, joten ei voida puhua tuesta lapsiperheille. Silloin heistä ei enää makseta edes lapsilisiä. Useat lukiolaiset asuvat omillaan, eritoten nykyään haja-asustusalueilla, joissa lukiot ovat kymmenien tai satojen kilometrien päässä.

Tietysti sossusta voi saada ruikuttamalla rahaa, mutta kyllä sen nöyryyttävältä täytyy tuntua kunnon kansalaisesta kaikkine pankkiliotekopioineen ja kuulusteluineen j.n.e.

Periaatteessa olen blogistin kanssa samaa mieltä siitä kuinka yksilöiden tulisi elämään oman onnen seppänä asennoitua, mutta lukion oppikirjakustannuksien kohdalla olen pikemminkin sitä mieltä, että niiden kustantaminen koulujen itsensä toimesta pönkittää ihmisten kykyä elämänsä aikana huolehtia itsestään ja avaa tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle syntytaustastaan riippumatta.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser

#11.

Lapsilisää maksetaan 17 ikävuoteen asti ja vanhemmat ovat elatusvelvollisia täysi-ikään asti. En näe järkeä siinä, että pienen osan tähden kaikkien materiaalit tulisi olla ilmaisia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Se on kuitenkin linjassa sen kanssa, että Suomessa on "ilmainen" peruskoulu ja lukio. Tietysti kaikista muistakin menoeristä voitaisiin ajatella samoin

Koulurokailunkaan ei tarvitsisi olla ilmaista kaikille tai jopa koulunkäynnistä voitaisiin veloittaa vastaavan periaatteen mukaan siltä vajaalta 90 prosentilta j.n.e. Mielestäni ilmaisuuden rajan vetäminen pakolliseen oppimateriaaliin on hiukan sattumanvaraista ja asetelmallisesti epäloogistakin.

En näe oppimateriaalin ilmaisuutta myöskään tukena kustantajille sen enempää kuin nykyinenkään pakollinen oppimateriaalin hankkiminen on. Yhtä paljonhan sitä hankitaan nykyiselläkin systeemillä ja toki kouluhallitus voi huolehtia siitä, että turhaa materiaalia ei kouluihin osteta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jos 12,5 prosentilla toisen asteen opiskelijoista on suuria vaikeuksia selvitä koulukustannuksista, oppilaitos voinee toimittaa näistä kyselyn mukaan nimilistan kotikunnan sosiaalitoimistolle, jolloin tulonsiirtoja ei tarvita veronmaksajilta lopuille 87,5 prosentille.

Oppikirjojen kustantaminen lienee varsin riskitön rahasampo eivätkä painosten uusinnat liity aina siihen, että tieto olisi muuttunut niiden välillä. Kenties voittojen käärijätkin voitaisiin ottaa erikseen tehostetusti mukaan maksutalkoisiin.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser

#13.

Juuri näin! Tämä olisi suoraan kustantajien tukemista. Joka vuosi ei olisi tarvetta kouluissa käyttää uusinta painosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Asioihin on myös mahdollista kehitellä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Itse olen esim korkeakoulujen osalta ajanut luentomateriaalien avointa jakelua MIT:n tapaan. Ihme ettei moinen Suomessa onnistu, kun opetus on pääosin verovaroin kustannettua.

Sen sijaan Suomessa korkeakoulut kehittivät kukin systeeminsä, jolla niihin eivät pääse kuin opiskelijat.

Esim tietoliikennealalla olisi hyvä voida päivittää osaamistaan uudemmilla materiaaleilla ihan itseopiskeluna, mutta ei...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

Tuossa ilmeinen käytännön ongelmana on, että korkeakouluissakin aineisto - kirjat, tieteelliset artikkelit - ovat maksullisia. Vapaasti voisi siten jakaa vain luentoesityksiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Korkeakoulutasolla suuri osa oppikirjamateriaalista lainataan kirjastosta, usein opinahjon omasta sellaisesta. Monet tutkinto-opuksista ovat jopa sellaisia, ettei niitä juuri muualta löydäkään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #28

Keskeiset kirjat on kyllä syytä ostaa omaksi, niitähän löytyy Amazonista ym.

Mutta oikeastaan sitä tässä pohdin, että jos saadaan ilmaiseksi luentokalvot ja ostetaan (/lainataan) luentokirjat, lisääntyykö opiskelu ja oppiminen? Luulenpa, että ei merkittävästi. Todennäköisesti parempi keino olisi kasvattaa avoimien yliopistojen tarjontaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #26

Luentoesityksiin on yleensä koottu keskeisimmät ja tärkeimmät asiat, joten niillä on merkittävä arvo. Ei toki kirjoja voi jakaa.

Tuohon jäljempänä olevaan totean ettei ainakaan Teknillisen korkeakoulun kirjastosta riittänyt kirjoja kuin muutamalle harvalle, kyllä ne ihan ostamaan joutui ja sama uudistumisrumba niissäkin teknisellä alalla osin ihan luonnollisista syistä nykyisessä teknologian vauhdissa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Sen takia sen pitäisi olla ilmainen koska valtio on keksinyt että työhön vaaditaan ammattipätevyys jne.. Tästä en tykkää valtion kohdalla, Jos valtio vaatii jotain niin valtion on myös sitten annettava jokaiselle mahdollisuus toteuttaa ne keksityt vaatimukset!!

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoden ikään".

Yksi asia mihin pitäisi kiinnittää huomiota on se, että opiskeluajat ovat venyneet pitkiksi. Monet menevät valmistumisen jälkeen ensimmäiseen työpaikkaan vasta 30-vuotiaina.

Käyttäjän SebastianFranckenhaeuser kuva
Sebastian Franckenhaeuser

#15.

Juuri näin ja se on todella pitkä opiskeluaika.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuossapa vaikka Keskisuomalaisen pääkirjoitus aiheesta, joka kertoo ettei asia ole niin mustavalkoinen.

Opiskeluajat eivät ole ongelma

Vain viidesosa valmistuu yliopistoista tavoiteajassa eli viidessä vuodessa eikä tutkinnon suorittaminen ole nopeutunut, vaikka opiskeluaikaa rajattiin lailla.

Lainmukaisessa seitsemässä vuodessa valmistuu alle puolet opiskelijoista (Helsingin Sanomat 29.8.). Opiskeluajat eivät ole lyhentyneet tällä vuosituhannella, vaikka sitä on kovasti tavoiteltu.

Yhteiskunnassa on ollut huolestuneisuutta pitkistä opiskeluajoissa, sillä ne lyhentävät ihmisten työuraa. Tämä aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, sillä aktiivinen veronmaksuaika jää lyhyemmäksi kuin ihanteellisessa tehotalousyhteiskunnassa.

Todellisuudessa puheet opiskeluaikojen lyhentämisestä ja pakkorajauksista ovat pääosin typeryyttä, sillä eniten opiskeluaikoihin vaikuttaa työllisyys. Niillä aloilla, joilla on työtä, opiskeluajat ovat yleensä tavoiteajoissa. Jos työtä ei ole tarjolla, nuoret aivan viisaasti jatkavat opiskelijoina eivätkä kirjaudu vuosiksi työttömiksi työnhakijoiksi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nojaa, tuossakaan sama saapas ei sovi kaikille. Näin kauppatieteellisellä alalla jo jonnin aikaa opettaneena sanoisin, että yleisin syy opintojen venymiselle on työssäkäynti.

Ekonomin logiikalla ei siitäkään oikein löydy ongelmaa. Yhteiskunnan kannalta lienee melko lailla yhdentekevää, onko työntekijä ja veronmaksaja pankkiiri (kauppat. yo) vai pankkiiri (KTM).

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Tämä menee nyt vähän ohi aiheesta, mutta liittyy kuitenkin opiskeluun.

Eikö kuitenkin työttömyyskorvaus jo peruspäivärahalla (ehkä n. 650 e/kk) ole suurempi kuin opintotuki (onko noin 250 e/kk)? Toisaalta työttömyyskorvaus maksetaan eri momentilta kuin opintotuki. Valtiolla on kai tärkeätä, se miltä momentilta maksetaan.

Käsittääkseni on opintoja, jotka eivät tähtää suoraan mihinkään työhön (ammattiin). Sitten on niitä, joissa ammatti on melko selvä, kuten DI, lääkäri, juristi, jne. Siis toisissa tuleva työpaikka on selvemmin nähtävissä ja työllisyystilanne vaikuttaa opintojen pituuteen.

Miten sitten työnantajat suhtautuvat niihin, jotka ovat opiskelleet pitkään, kun nopeammin valmistuneita on? Ehkä julkinen puoli ei tähän kiinnitä huomiota.

Toisaalta kansanedustajina ja takavuosina on ollut ministereinä henkilöitä, joiden opinnot ovat jääneet ylioppilastutkintoon. Siis silläkin tutkinnolla voi edetä pitkälle. Tomittajinakin lienee paljon ilman akateemista loppututkintoa olevia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #27

"Miten sitten työnantajat suhtautuvat niihin, jotka ovat opiskelleet pitkään, kun nopeammin valmistuneita on? Ehkä julkinen puoli ei tähän kiinnitä huomiota."

Riippuu pitkälti siitä, mihin on opiskeluaikansa käyttänyt. Jos CV:ssä seisoo erilaisia työtehtävässä tarvittavaa kompetenssia lisääviä aktiviteetteja, ei työnantajaa voisi vähempää kiinnostaa, onko valmistuttu tavoiteajassa vai ei.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Miksi moottoriteitä pitää rakentaa verovaroin, vaikka vain osalla on auto? Miksi kokoomuslaisia ei vapauteta oppivelvollisuudesta, jotta he voisivat jättää verot maksamatta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset